Narsistisen persoonallisuushäiriön

ABC

Osa 3

Päivitämme tätä kokonaisuutta kuukausittain tai useamminkin. Voit osallistua sen sisällön laatimiseen lähettämällä sähköpostia ja ehdottamalla lisätietoja.

Narsismin lähde ja sen varmistaminen

Hetki sitten päättyi pitkähkö puhelu, joka herätti ajatuksia narsismin lähteestä, eli narsistisen persoonan tavoista varmistaa itselleen kohde, jota voi käyttää hyväkseen. Taatakseen eräänlaisen jatkumon tarpeitaan varten, joutuu kiusaaja pakostakin pitämään huolen siitä, että hänellä on jatkuvasti joku henkilö, harvemmin harrastus tai muu kohde, joka pitää huolen hänen tarpeidensa tyydyttämisestä.

Todella vaikeaan tilanteeseen joutunut apua hakeva tuskin on ensimmäinen tai ainoa uhrin asemaan joutuva, koska aika usein, onneksi, ihmisillä alkavat varoituskellot soida vakavaksi muuttuneissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vahingossa tai tahtomattaan narsisti paljastaa sellaisia asioita tai piirteitä itsessään, joita tiettyjen henkilöiden kohdalla ei tulisi ottaa esiin. Tässä kohden tulee voimakkaasti mieleen Robert Haren luento, missä hän jonkin aikaa nimitti kiusaajan saalistajaksi. Osa kohteista auttamattomasti pääsee karkuun, osa tulee käytetyiksi loppuun, joten aina täytyy olla jokin korvaava tilaisuus tai mahdollisuus uuden lähteen käyttöön ottamiseksi. Kiusaaja on täysin riippuvainen näistä lähteistään tai kohteistaan. Tapauksesta toiseen tämä riippuvuus on vaihteleva, mutta pääsääntöisesti kiusaaja ei selviä pitempiä aikoja omissa oloissaan, yksinäisyydessä.

Koska tieteellisesti vahvistettavia tutkimuksia ei ole olemassa, muuta kuin kriminaalipsykologian alueella, on meidän mahdotonta esittää mitään lukuja tai määritteitä, vaan kaikki aineistomme perustuu omiin kokemuksiin tai ihmisten kertomuksiin. Yleisesti esitetty käsitys on, että kolme neljännestä häiriintyneistä ihmisistä on miehiä, yksi neljännes naisia. Mihin tämä määritelmä perustuu, sitä ei kai kukaan pysty sanomaan varmuudella. Luvut saattavat todellisuudessa olla aivan toisenlaiset, sillä yhteyttä ottavista vain muutama prosentti on miehiä, joten suurin osa tämän puolen ongelmista on kaikkina näinä vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomalainen mies on yhä vielä aikanaan luodun kuvan mukainen, eli hänelle pitäisi maksaa, että menisi terveyskeskukseen tutkittavaksi! Mies ei ole lainkaan niin aloitekykyinen kuin suurin osa naisista, ja kärsii ja nielee mielipahansa paljon suuremmassa määrin kuin hänelle on hyväksi. Onko se aivan geeneissämme, vaiko vain sodan jälkeisen sukupolven kokeman isättömyyden ja äidittömyyden perintöä? Isämme ja äitimme eivät jaksaneet olla meille useinkaan sitä, mitä olisimme kaivanneet. Kukaan ei antanut terapiaa räjähdysten keskellä vuosikausia viettäneille isille, eikä kotirintamalla jatkuvassa ahdistuksessa ja pelossa eläneille äideille. Vanhemmiltamme jäi monta vuotta elämättä sodan tähden, ja kansamme vapaustaistelu tuli aivan liian monien tahojen tuomitsemaksi, täysin oikeudettomasti. Syyllisyys ja syyllistäminen ovat vieläkin hyvin syvällä kansamme sisimmässä, mikä on aikaansaanut tietynlaisen riittämättömyyden ja huonon itsetunnon tunteen. Me emme oikealla tavalla osaa arvostaa omaa ihmisyyttämme ja merkitystämme.

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään itsetuntoon ja arvokkaaseen elämään. Kokemamme lamat ja huonot ajat ovat koetelleet kansaamme järkyttävämmällä tavalla kuin mitä hallintomme ja johtajamme haluavat myöntää. Eriarvoisuus on paljon suurempi ja vahingollisempi tekijä kuin mitä tähän asti olemme halunneet nähdä. Niukka toimeentulo on masentanut suurinta osaa kansaamme ja vaikuttanut henkisyyteemme ja elämämme laatuun. Luottamus nykyhetkeen, saati sitten tulevaisuuteen, on kadonnut niin monilta, että on suorastaan ihme nykyinen näennäinen sopusointu päivittäisessä elämässämme.

On luonnollista, että niin moni meistä voi huonosti. Nykytilanne ruokkii ihmisvihaa lietsovia tekijöitä siinä määrin, ettei yhtään tule ihmetellä lasten reaktioita kouluissa ja jo päiväkodeissakin. Kireä taloustilanne vie meitä yhä pidemmälle äidittömyyteen ja isättömyyteen, sillä äidit ja isät eivät aivan yksinkertaisesti jaksa ja ehdi suomaan lapsilleen asuinpaikan ja ravinnon lisäksi juuri niitä tekijöitä, mitkä ovat ihmisyyden peruspilareita. Lapset tarvitsevat elämänsä jokaisessa vaiheessa vanhempiaan ja heidän henkisyyttään ja läsnäoloa. Tämän puuttuessa tilalle tulee turvattomuus ja kamppailu omasta paikasta tässä yhteiskunnassa. Jokainen ihminen tarvitsee selviytyäkseen ja kehittyäkseen oman tilansa ja paikkansa.

Lisääntyykö narsismi tässä ajassa, ja onko sitä aina ollut yhtä paljon? Hyvin moni seikka viittaa siihen, että luomamme materiaalinen markkinatalous ja kiihkeä elämänrytmi ovat kuin hautomakone kaikelle narsistiselle kehitykselle. Ihmisten sairastuminen niin kehollisesti kuin henkisestikin on väistämätön seuraus taloudellisista ja yhteiskunnallisista ratkaisuista, jotka palvelevat yksinomaan pääomaa ja taloutta. Ihmisyys alkaa kuolla sukupuuttoon sellaisella vauhdilla, ettei juuri riitä uskoa todellisen muutoksen syntymiseen.

Koko ilmastonmuutosta koskeva kampanjointi ja hätä näyttävät jäävän hyväksi aikomukseksi ja loputtomiksi lupauksiksi, koska oikeastaan kukaan ei halua luopua saavuttamastaan hyvinvoinnista. Suurin osa maapallomme asukkaista taas ei kohta omaa oikeastaan mitään, mistä se voisi luopua. Monilla ei ole edes sitä tarpeellisinta jokapäiväistä elämää varten, vaikka lukematon määrä sormia osoittaa juuri heihin toivossa vielä jonkin esiin puristamiseksi.

Raha menee rahan luokse, on tänään totisinta totta. Ennen riitti toiminnan jatkuvuus, ja voitto käytettiin juuri tähän jatkuvuuteen, mutta nyt kaikessa on etusijalla rahastojen ja pääoman kartuttaminen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, eli käynnissä on ennennäkemätön varainsiirto kuluneesta kukkarosta suuriin pankkiholveihin!

Oikeastaan kaikki näkemämme ja kokemamme on äärimmäisen narsistista, joten kohta on tarpeen aivan uusien määritelmien keksiminen erottaaksemme oman aiheemme yleismaailmallisesta kehityksestä.

Nykyinen maailmantalous politiikkoineen ja näkemyksineen siis ruokkii narsistista ajattelua ja saa yhä useamman ihmisen voimaan huonosti. Rikkaus aikaansaa narsistista käytöstä, ja tarpeeksi pettynyt ja masentunut köyhä ajautuu omalta osaltaan hiukan toisenlaiseen narsismiin saavuttaakseen edes tarpeellisen ja elämässä välttämättömän. Kaikki johtaa siihen, että entistä enemmän vahingoitetaan toinen toistaan, ja lähimmäisenrakkaus alkaa olla niin vanha käsite, että sitä voidaan kohta vain muistella jonakin hyvin tuntemattomaksi jääneenä uskovaisten höpötyksenä!

Useampaan vuoteen ei kukaan enää ole kysellyt kirjoittajalta, onko hän sairastunut vahvuuteen, kun pyrkii auttamaan muita ihmisiä. Ei myöskään enää epäillä kirjoittajaa hyvin sairaaksi, niin kuin oli ensimmäisinä vuosina. Useampikin totesi, ettei sairaita halua auttaa kuin vain toinen sairas. Terve ihminen on vain se, joka pitää huolen omista asioistaan ja omasta hyvinvoinnistaan!

Tämä tuo meidät takaisin perusaiheeseemme narsismin lähteestä. Yksi merkittävimmistä esiin tulleista seikoista on alusta asti liittynyt ihmisten varallisuuteen ja taloudellisiin asioihin. Mielessä on vain yksi soittaja, joka kertoi olevansa hankkimassa omaa omistusasuntoa. Valtaosa on puhunut vain vuokra-asunnosta ja tarpeestaan täyttää toimeentulotukianomuksia. Ehkä yhdeksänkymmentä prosenttisesti on kaikilta yhteyden ottaneilta keinoteltu heidän omaisuutensa kesämökkejä ja asuntoja myöten. Useammassakin tapauksessa on ollut sopimus varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä, joten yhdessä on kerätty varoja vanhuuden päiviä varten. Kun sovittu aika, ehkä noin viisikymppisenä on koittanut, huomaa vaimo tai avopuoliso, että jollakin ihmeen tavalla kaikki varat ovatkin miehen tilillä, tai sijoitettuna johonkin miehen nimellä olevaan osakkeeseen tai huvillaan!

Useimmissa tapauksissa kiusaajan ensisijainen kiinnostus on ilmiselvästi tai salatusti ollut uhrin omaisuudessa tai palkassa, niin että oikeastaan jokaisen soittajan kohdalla odottaa kohtaa, missä aletaan kertoa ostosten maksamisesta, ruuan laittamisesta, erilaisten hankintojen suorittamisesta. Uhri asuu yhdessä avomielisen, ystävällisen, avokätisen miehen tai naisen kanssa, huomaten vasta kuukausien tai vuosien päästä maksaneensa kaiken ja vähän ylimääräistäkin. Hän on ollut narsistin lähteenä, rahoittajana, saaden kuitenkin osakseen… hmm… hmm… hmm… Niin, mitä hän on saanut osakseen? Ei oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista. Hän kokee itsensä täysin tyhjäksi pumpatuksi niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Hän on niin hukassa näiden asioiden keskellä, ettei edes oikein tiedä kuka on ja minne kuuluu! Hän on korkeasti oppinut ihminen, mahdollisesti terveydenhoitoalalla, arvoltaan hoitaja tai jopa lääkäri tai psykologi, mutta siitä huolimatta hän on herännyt kammottavasta painajaisesta, joka on aivan liian todellinen!

Varaton lähde ei oikeastaan voi tulla kysymykseen, ellei sitten omaa joitakin aivan erinomaisia ominaisuuksia. Kysymykseen tulee ehkä piakkoin alkava varallisuus perinnön tai jonkinlaisen suurehkon tulonsiirron johdosta, hyvään virkaan astuminen lähitulevaisuudessa. Nyt tässä pysähtyessään miettimään, joutuu kirjoittaja pohtimaan todella ankarasti tämän kirjoituksen jatkoa. Olisiko nyt sitten oikeastaan olemassakaan mitään narsismin lähdettä tai keskinäistä kanssakäymistä narsistisessa suhteessa ilman jonkinlaista varallisuutta? Jokainen keskustelu pohjimmiltaan johtaa aina taloudellisiin tekijöihin, poikkeuksetta. Olisiko niin, että ensisijaisen mielihyvän tuottaa rahallinen lähde, seuraavana tai päällekkäisenä sen kanssa seksuaalinen mielihyvä, jonka laatu ei voi olla tarpeeksi korkea ilman kiihokkeita ja stimulantteja, joihin pääsee käsiksi vain pankkikortilla tai käteisellä?

Leväperäisyydessään ja jatkuvia innoituksia saaneena hänellä ei useinkaan ole omaa varallisuutta, vaan kaikki maksetaan hyväntahtoisen ja hyväuskoisen uhrin tililtä. Hänen tarpeensa ovat niin laajat ja loputtomat, että tuskin hänellä koskaan on yhtä rahanlähdettä, vaan hänellä saattaa yhtäaikaisesti olla kymmeniäkin tahoja, joista sillä hetkellä ensisijaisella ei ole aavistustakaan. Valehtelu on pakollista ja kiusaajan mielestä täysin luvallistakin, koska hänellä on jokaiseen tekoonsa hyvä puolustelu!

On aivan oman tutkistelunsa alainen kysymys hänen asenteestaan ja omantunnonpuutteestaan. Hän ei tunnu lainkaan ajattelevan riistämiensä ihmisten kärsimystä ja menetyksiä. Pitäessään yhtä aikaa yllä useita naissuhteita, hän ei osaa kuvitellakaan aiheuttamaansa kipua eri naisten olemuksessa. Jokainen petollinen suhde rasittaa naisen psyykeä ja aikaansaa hyvinkin laajaa pahoinvointia, sillä vaikutukset eivät rajoitu yhteen persoonaan, koska jokainen rikottu ihmissuhde kertautuu läheisissä ja sukulaisissa.

Narsisti tarvitsee ihmissuhteita tarpeidensa tyydyttämiseen hyvin moninaisella tavalla. Mikään ei koskaan ole hänelle riittävää, koska hän omalla, sairaalla tavallaan, uskoo olevansa aivan erikoislaatuisen huomioimisen ja arvostuksen kohde. Sisimmässään hän on pieni lapsi, joka täysin omissa oloissaan menehtyy, mutta ulkonaisesti hän esiintyy kaikkiin muihin nähden ylivertaisena, ylimmäisenä, kaikkitietävänä. Ei ole niinkään väliä sillä, vaikka joutuisi kiinni valheesta tai paikkansapitämättömistä väitteistä, hänellä on valmiina selitys kaikkeen. Hän on aina oikeassa, ristiriitatilanteissakin omalla sarallaan ja omalla tavallaan, muut vain ovat käsittäneet väärin. Yksi loukkaavimmista asioista, mikä voi kohdata häntä, on väärin ymmärtäminen. Toisaalta se on luonnollista, koska hän ylimystön edustajana on niin paljon kuulijakuntansa yläpuolella, ettei rahvas todellisuudessa ole kykenevä ymmärtämään hänen korkealentoisia ajatuksiaan. Hän alistui esittämään jotakin näin vähäpätöiselle kuulijakunnalle, joten hän on suopea ja käden heilautuksella julkituo anteeksiantonsa. Todellisuudessa hän ei koskaan anna anteeksi mitään, vaikka hymyileekin ja kertoo kaiken olevan kunnossa.

Kaikkien hänen ympärillään olevien ihmisten tarkoitus on tukea hänen imagoaan, egoaan. Hän saattaa puhua jatkuvasti, loputtomasti, aiheesta tai aiheen vierestä. Kukaan ei voi puhua niin paljon ilman niin runsasta rönsyilyä, että kuulijoilla on vaikeus keskittyä aiheeseen. Hän ei välitä siitäkään, vaikka kaikki muut olisivat siirtyneet jonnekin muualle. Hän muuttaa esitelmänsä yksinpuheluksi, mihin kukaan muu ei saa syyllistyä. Seuraavana päivänä, ehkä vain lähinnä kotonaan, hän puhuu samat asiat uudelleen, hieman toisenlaisena versiona, puolison yrittäessä kätkeä turhautumisensa.

Puhuminen on narsistille elintärkeää, koska hän hyvin usein ei elä elämäänsä, vaan suorittaa sitä. Hän puhuu niin paljon ja paljosta, ettei hän jonkin ajan kuluttua tiedä mikä on tapahtunutta elämää, mikä vain hänen puhettaan. Tämä osaltaan selittää meille kokemaamme hämmästystä ja epätietoisuutta, koska hänen elämänsä ja puheensa ovat niin suuressa ristiriidassa keskenään. Meidänkin elämämme joutuu kestämättömään ristiriitaan, koska muistamme kaiken aivan eri tavalla kuin mitä hän meille esittää. Emme yksinkertaisesti ole kykeneviä uskomaan sellaista historian kirjojen vääristelyä, mihin hän syyllistyy useamman yhteisen vuoden jälkeen.

Alussa kaikki oli niin pientä ja merkityksettömältä tuntuvaa, ettemme sitä huomioineet. Emmehän oikein omanneet rohkeuttakaan arvostella erinomaisen puolisomme tai sukulaisemme käytöstä tai esiintymistä. Ihmissuhteemmehan alkoi suuresta ihastumisestamme, tavattuamme viimeinkin näin ihastuttavan ja elämäämme rikastuttavan persoonan, joka sellaisessa määrin ihannoi meitäkin, huomioiden meidät tavalla kuin ei kukaan aikaisemmin!

Me tulimme vakuuttuneiksi erinomaisista piirteistämme, joita emme koskaan olleet uskoneet omaavamme, huomataksemme sitten ensimmäisten konfliktien yhteydessä, että kiusaajamme olikin koko ajan puhunut itsestään. Mieltämme askarrutti sitten kovasti hänessä tapahtunut muutos ja kaikkien hyvien piirteiden katoaminen. Tässä vaiheessa elämää tajuaa sitten lopullisesti, että hän itse sitä tiedostamatta oli koko ajan puhunut sittenkin meidän hyvistä piirteistämme ja ominaisuuksistamme. Hän oli ihastunut meissä omaan heijastukseensa, meihin projisoimaansa omakuvaansa, kangastukseensa. Hän ihastui meidän hyviin piirteisiimme ja löysi meistä otollisen kohteen injektoidakseen meihin kaiken itsessään sietämättömän aineksen. Kaikki hyvät piirteemme olivat hänen ominaisuuksiaan, kaikki hänen negatiiviset asenteensa ja virheensä olivatkin meissä. Hän oli sinä, sinä olit hän, vaikkei hän sitä millään tavoin koskaan ole kyennyt näkemään!

Tämä selittää kirjoittajalle suurimman osan ikävistä kokemuksista ja ihmissuhteista. Projisoimiseen syyllistyy jokainen meistä jossakin määrin ja tietyissä elämänvaiheissa. Koko asia muuttuu kuitenkin täysin sairaalloiseksi sovinnollisuuden rajojen ylittyessä. On ihminen sitten luonnehäiriöinen tai luonnehäiriöisesti käyttäytyvä, on hänen elämässään ei- toivottavia asioita, jotka masentavat ja häiritsevät häntä. Hän etsii samoja virheitä lähelleen tulevista ihmisistä, ja vähäisiäkin viitteitä löydettyään alkaa hahmotella mielessään yhtäläisyyksiä, projisoiden lopulta oman ongelmansa toiseen ihmiseen. Jos oma ongelma ei kokonaan katoa, pienenee se kuitenkin mieltä rauhoittavassa määrin!

Meissä kaikissa on siis luonnehäiriöön viittaavia tekijöitä, mutta ne muuttuvat sairaudeksi vasta ylimitoitettuina. Narsisti projisoi asioita toiseen ihmiseen häpeämättömästi ja seurauksia ajattelematta. Hän vierastaa omia kielteisiä asioitaan niin suuresti, että hänen persoonassaan alkaa toimia ns. täydellinen torjunta. Hän ei kestä pienintäkään epäonnistumista tai nuhdetta. Hän saattaa tarjoutua tehtäviin, jotka ovat hänelle aivan liikaa, mutta hänen uskomuksensa omista kyvyistään ylittää kaikki realiteetit. Hän tarjoutuu säestämään vaativassakin tilaisuudessa, mutta hermostuu huomion keskipisteenä olemisesta (minkä johdosta hän on tilanteeseen halunnut) siinä määrin, että koko soitto kangertelee. Koko asiasta ei puhuta jälkeenpäin ollenkaan, erikoisesti koska jo parin päivän kuluttua, jos ei aikaisemminkin, hän on unohtanut virheensä ja uskoo suorituksensa täydellisyyteen!

Pakottavissa, paljastuneissa tilanteissa, hän ratkaisee ongelman lyhyellä tokaisulla: ”Tästä ei sitten koskaan puhuta mitään!” Hän todella tarkoittaa sitä! Jos pyrit palauttamaan hänen mieleensä todellisia tilanteita, olet vihamielinen ja suoranainen valehtelija! Tästä olemme kirjoittaneet toisaalla.

Hänen lähteensä ovat siis moninaiset. Hän on helposti pitkästyvä ja kyllästyy viihdyttävimpiinkin asioihin uskomattoman nopeasti. Ei ole väliä sillä mitä hän vakuuttaa ja kehuu. Hän piti eilen minihameestasi ja mustista sukistasi, haluten sinun aina pukeutuvan niihin. Seuraavalla kerralla noudatat hänen toivomustaan, koska se on teillä suoranainen laki, mutta et ollut ollenkaan tajunnut, että hän nyt haluaakin tummanruskeat nailonit! Hän tietää kaikki ajatuksesi ja tarkoituksesi, ilman että mitään sanot. Hän ei muista vajavaisuuttasi ja odottaa sinun mieltävän hänen tulevat tarpeensa sanoittakin. Joskus onnistut, useimmiten et!

Mielenkiintoinen kysymys nyt kun ajauduimme seksuaalisuuden alueelle! Kuinkahan moni narsisti sängyssä todella ajatuksissaan on sen hetkisen kumppaninsa kanssa, etenkin jos tämä on vaimo tai puoliso? Kuinkahan moni uhri pitempiaikaisen suhteen jälkeen pystyy näihin tilanteisiin ilman että mielikuvitus hakeutuu johonkin henkisempään ja hellempään mielikuvaan?

Hyvin useissa narsistisuhteissa kaikki henkisyys ja todellinen kosketus ja hellyys korvataan seksuaalisuudella, joka ei voi oikealla tavalla toimia vääristyneessä ilmapiirissä. Ennen kaikkea nainen on niin herkkä olento, että hänet pakotetaan johonkin hänelle vastenmieliseen ja persoonallisuutta tuhoavaan toimintaan. Hän ei pysty olemaan oma henkilöitymänsä, vaan hän osallistuu statistina pakkotilanteisiin. Kun ihminen ei saa olla oma itsensä aidosti ja pakotta, alkaa hänessä henkinen prosessi, joka sairastuttaa hänet ensin psykosomaattisesti ja sen seurauksena somaattisestikin.

Useat soittajat ovat löytäneet tietokoneeltaan tietoja puolisonsa pornosivuilla vierailemisesta ja jopa pedofiilitiedostoja. Narsistin kyltymättömyys ja kyllästyminen johtavat aina uuden etsimiseen ja keksimiseen. Tämä selittää alkoholin osuuden näissä suhteissa. Alkuun riittävät pienemmät määrät ja laimeammat juomat, mutta selvääkin selvempää on siirtyminen vahvempiin juomiin. Mielipahaa pyritään vaimentamaan, ja mitä suuremmaksi se tulee puolin ja toisin, sitä enemmän etsitään turtumusta jopa aloittamalla tupakointikin. Huumeista ei vielä kukaan ole kertonut.

Aikanaan retkeillessämme huomasimme vuokramökissä purkinaukaisijan puutteen. Ei ollut edes kunnon puukkoa. Mieleen tuli, että mitä jos laittaisi purkin hellan levylle ja panisi virran päälle? Yhtä varmasti kuin purkki repeäisi kannesta kauniisti auki, yhtä varmaa on yhdessäolon onnistuminen narsistin kanssa alkoholin ollessa mukana kuvioissa! Yhtä varmaa kuin on purkin sisällön leviäminen pitkin mökin seiniä, yhtä varmasti tulee jonkinlainen rettelö!

Narsistinen suhde siis sairastuttaa ihmisen niin henkisesti kuin kehollisestikin. Syy ja seuraussuhteita ei hyvin laajasti haluta nähdä kai siksi, että olemme tekemisissä niin vaikean asian kanssa.

Narsistinen asenne ei voi toimia erillisenä ja yhteisöttömänä. Siinä määrin kuin yhteiskuntamme ei suo mahdollisuuksia narsistiseen toimintaan, huolehtii narsisti itse sopivan yhteisön muodostamisesta, mitä on alettu kutsua hänen hovikseen tai haaremikseen. Naiset kuuluvat siihen omalla tavallaan, mutta liehittelemään ja palvelemaan kelpaavat miehetkin, tullen ajan mittaan eunukeiksi henkisen kastraation vaikutuksesta. Aivan kuten raha menee rahan luokse, toinen rikastuu ja toinen köyhtyy, samoin on narsismin suhteen. Se ei voi toimia terveen yhteisöllisyyden pohjalta, vaan kaikella hyödykkeellä, niin henkisellä kuin materiaalisellakin, on yksi virtaussuunta. Jos uhri kuvittelee saavansa jotakin vastineeksi tai korvaukseksi omista uhrauksistaan, elää hän lähes joka suhteessa itsepetoksessa, jonka on luonut kiusaajan tarkasti kohdistettu ja herkeämätön aivopesu.

Tässä maailmankaikkeuden osassa mikään ei pysyvästi katoa tai siirry jonnekin pois elinpiiristämme, lukuun ottamatta ehkä satelliitteja ja muuta avaruusromua, Mars-luotaimia jne. Kaikki vain vaihtaa paikkaa ja muotoa. Siten lukemattomien ihmisten mielipahaksi he jäävät ilman tavoittelemaansa, tai joutuvat luovuttamaan omanaan pitämäänsä epäinhimillisyyden kauppamiehille. Uskon jatkuvasti vahvistuvalla vakuuttuneisuudella, että ns. narsistien uhrit ovat kaikkein pettyneimpiä ihmisiä tämän maan päällä. Heiltä on yksinkertaisesti salattu mihin heitä ollaan viemässä. Heille on annettu pitkällä tähtäimellä väärää informaatiota ja luotu uskoa ja luottamusta asioihin ja henkilöihin, jotka alusta loppuun ovat täynnä petosta ja hyvyydeksi naamioitua pahuutta. Tätä petosta ei tee vähäisemmäksi se, ettei se useinkaan ole tiedostettua. Narsisti itsekin on ties mistä alkunsa saaneen petoksen uhri, toistaen vain omia uskomuksiaan ja omaa valheellista minuuttansa. Hän suorittaa elämää, puhuen uskomuksiaan olemassaoloon, pystymättä erottamaan mikä on hänen puheitaan ja mikä todella tapahtunutta.

Taustani johdosta joudun pohtimaan seurakuntatyössäni kohtaamaani kohtelua ja ihmisten asenteita ja uskomuksia. Uskon ehdottomasti Elävään Jumalaan, joka tuli lihaksi ja asui keskellämme Herran Jeesuksen Kristuksen hahmossa. Nykyisen tilanteen keskellä, historiankin todistuksen pohjalta, joudun nyt toteamaan, että minun on suorastaan mahdoton nähdä yhdistäviä tekijöitä ns. kristillisen elämän ja meille alun perin tuodun Evankeliumin sanoman välillä. Usealle ahdistuneelle soittajalle olen sanonut, ettei hänen kohtaamillaan tuhoavilla tekijöillä ole mitään tekemistä todellisen Jumalan kanssa. Niin surullista kuin se onkin, on suurin osa kohtaamaamme hengellisyyttä tai uskonnollisuutta ihmisten luomaa vallan välinettä, jonka avulla pyritään hallitsemaan toisia ihmisiä heidän suoranaiseksi vahingokseen!

Kristillinen elämä sisältää niin suuren määrän psykopaattisia tekijöitä, että olen toistamiseen todennut, että vääristynyt kristillisyys sisältää jokaisen narsistisen persoonallisuushäiriön piirteen, ei ehkä yksilöön personoituneena, vaan yhteisöllisenä pahuuden kokonaisuutena.

Tietynlainen hengellisyys on siten selvästi yksi narsismin lähde lukemattomille ihmisille.

Kaikki kertomamme on johtanut siihen tilanteeseen, jossa nyt olemme. Kysymys ei ole yllätyksestä, vaan lukuisat merkit ovat viitanneet tähän vuosikymmenien ajan, mutta me olemme kintaalla viitanneet niille. Nyt tilannetta pyritään korjaamaan kestämättömillä metodeilla, jotka huomioivat kyllä suuren määrän oikeaa tietoa, mutta kieltävät aivan perustavaa laatua olevia asioita. Kuvaavinta kaikelle on ehkä kuva seinälle maalatusta takkatulesta, jonka äärellä meidän nyt tulisi lämmitellä ja hokea kaiken olevan sittenkin aika hyvin.

Narsismi perustuu koko olemukseltaan petokseen ja valheeseen, yhteisöllisesti hyväksyttyihin psykopatian paradigmoihin, ennakkoasenteisiin, joita ei koskaan ole todistettu paikkansa pitäviksi.

Nykyinen suuntaus ja valtavirta eivät ikävä kyllä ole enää korjattavissa ja muutettavissa. Markkinatalous ja ihmisyysvastainen politiikka maailmanlaajuisesti ovat juurtuneet niin syvälle ja laajalle, ettei niiden vaikutusta pystytä laajamittaisesti muuttamaan. Itse asiassa usko suuriin muutoksiin ja maailmanlaajuisiin heräämisiin on fanaattisuutta, eikä sovi terveesti ajattelevalle tarkkailijalle.

Ei ole kuitenkaan syytä vaipua epätoivoon, vaan meidän jokaisen on irrottauduttava vääränlaisista riippuvaisuuksista ja seurattava omantuntomme ja ihmisyytemme ääntä. Yhteisöllinen pahuus ja vääryys eivät automaattisesti merkitse, että jokaisen pitäisi mukautua siihen. Me tarvitsemme rohkeita ihmisiä, jotka toteuttavat sisäistä näkemystään ja toimivat ihmisyyden hyväksi. Mitä suurempi pimeys on, sitä kirkkaammin loistaa valomme, jos vain rohkenemme säteillä sitä. Me emme enää usko paratiisiin maan päällä, vaan tahtomme on luoda pieniä keitaita kaikkialle, niin kauan kuin henki meissä pihisee. Narsisteilla olkoot omat lähteensä ja päämääränsä. Meidän tehtävämme on olla hyvän olon lähteitä jokaiselle kohtaamallemme kulkijalle riippumatta siitä kuka hän on ja minne hän kuuluu. Jos joku ei pysty ottamaan vastaan rakkauttamme ja huolenpitoamme, on se asianomaisen häpeä. Tärkeätä omalle kehityksellemme ja persoonallisuutemme säilyttämiselle on olla rehellisesti oma itsemme. Pelko ja alimittaiseksi itsemme tunteminen lamaannuttaa ja vie tulevaisuuden toivon. Meidän on aika nostaa päämme ja kulkea rohkeasti valitsemallamme tiellä.

Markku Vuori

Copyright 2010-03-26

markkuvuori@netti.fi

ihminentavattavissa.net